Shaho Jaff työskentelee Maahanmuuttajien Varautumis- ja Maanpuolustusyhdistyksen toiminnanjohtajana. Vuonna 2025 perustettu yhdistys tekee nuoresta iästään huolimatta aktiivista työtä maahanmuuttajien varautumisosaamisen vahvistamiseksi.
Ajatus yhdistyksen perustamisesta syntyi pian Ukrainan sodan alkamisen jälkeen. Jaff keskusteli asiasta useiden maahan muuttaneiden kanssa ja kysyi, mitä he tekisivät, jos Suomessa tapahtuisi jotain vastaavaa kuin Ukrainassa. Vastaukset vaihtelivat suuresti. Osa totesi lähtevänsä pois maasta, osa jäävänsä Suomeen, osa ei osannut sanoa lainkaan, miten tilanteessa toimisi. Kun asiaa selvitettiin laajemmin maahanmuuttajien omilla äidinkielillä tehdyillä kyselyillä, vastaukset olivat Jaffin mukaan vielä huolestuttavampia.
– Ihmisillä ei ollut hajuakaan siitä, mitä turvallisuus tai varautuminen tarkoittaa tai miksi ylipäätään pitäisi varautua. Moni ajatteli, että Suomen valtio hoitaa kaiken. Tiedon puute oli riski, ja se piti ratkaista nopeasti.
Toiminnan etu tiimin monitaustaisuus
Maahanmuuttajien Varautumis- ja Maanpuolustusyhdistyksen (MVM) toiminta käynnistyi vuoden 2026 alussa. Alusta lähtien yhdistyksen tavoitteena on ollut kouluttaa varautumiseen ja siihen liittyviin tehtäviin ja taitoihin ensin oma tiimi, joka välittää tietoa eteenpäin. Tiimi koostuu hyvin monipuolisesti eri taustoista tulevista, eri tavoin koulutetuista ja monikielisistä ihmisistä. Mukana on myös kantasuomalaisia. Tiimin monipuolisuus on hyvä perusta tarjota tietoa ja koulutusta Suomessa asuville maahanmuuttajille. Shaho Jaff oli tiiminsä kanssa heti yhdistyksen perustamisen jälkeen yhteydessä muun muassa Maanpuolustuskoulutus-yhdistykseen (MPK), jonka kanssa sovittiin tiimiläisten kouluttamisesta.
Yhteistyön rakentuminen kansallisen maanpuolustuskoulutuksen kanssa vei joitakin vuosia. Kun ensimmäinen infotilaisuus maahanmuuttajille järjestettiin, sen jälkeinen sähköpostitulva oli valtava. Kyselyitä vastaavista tilaisuuksista muille paikkakunnille tuli laajalti. MPK:n kanssa käynnistettyjen koulutusten rinnalla alkoi sittemmin yhteistyö myös Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) kanssa.
– Huomasimme, että SPEKillä on paljon suomen- ja englanninkielisiä kouluttajia, mutta ei juurikaan muiden kielten taitajia. Sovimme yhteistyöstä SPEKin kanssa, ja nyt tiimimme jäsenet toimivat myös SPEKin kouluttajina.
Opiskele ensin itse ja opeta sitten muita…
Yhdistyksen järjestämät infotilaisuudet ovat herättäneet kiinnostusta eri puolilla Suomea. Pääkaupunkiseudun tilaisuuksien jälkeen yhteydenottoja on tullut muun muassa Turusta, Tampereelta, Lahdesta, Jyväskylästä ja Lappeenrannasta.
Yhdistyksessä ilmeni tarve lisätä tiimin osaamista myös väestönsuojeluasioissa. Seuraavaksi otettiinkin yhteyttä eri väestönsuojelun toimijoihin. Yhdistyksen tiimin jäsenet ovat yhteydenoton jälkeen osallistuneet myös väestönsuojelukoulutuksiin ja suorittaneet muun muassa erilaisia verkkokursseja.
– Vaikka ajattelin itse tietäväni paljonkin näistä asioista, huomasin koulutuksissa, että en tiedä vielä tarpeeksi, tunnustaa Jaff.
Jaffilla on aiempaa johtamiskokemusta, mutta hän huomasi kuitenkin, että toimiminen poikkeustilanteessa kokonaisen tiimin kanssa pitää sisällään hyvin paljon erilaisia käytännön asioita. Hän totesi itselläänkin olevan paljon oppimista. On vaikea auttaa muita, jos ei itse tiedä tarkasti miten asiat toimivat. Hän suositteleekin kaikkia kansalaisia ikään ja asemaan katsomatta tutustumaan varautumiseen käytännössä:
– Olipa ihminen maahanmuuttajataustainen tai kantasuomalainen, suosittelen kaikille, että menkää tutustumaan. Kokonaisuus avautuu aivan eri tavalla, kun näkee käytännössä, miten asiat toimivat.
Tietoa suoraan asiantuntijoilta
Yhdistyksessä on autettu väestönsuojelussa myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella olevien paikkakuntien maahanmuuttajia. Toimintamallina on ollut tutustua käytäntöihin paikallisten maahanmuuttajayhteisöjen kanssa yhdessä. Tilaisuuksissa on käynyt ilmi, että ihmiset tarvitsevat tietoa, erityisesti mahdollisuutta kysyä asioista suoraan alan asiantuntijoilta. Kaikissa taloyhtiöissä, joissa maahanmuuttajia asuu, ei ole saatavilla väestönsuojeluun liittyvää kirjallista tietoa kielellä, jota asukkaat ymmärtävät. Kotiin postitettava tietokin saattaa päätyä roskiin, kun vastaanottaja ei ymmärrä mistä on kysymys.
Monet maahanmuuttajat pohtivat omaa paikkaansa suomalaisessa yhteiskunnassa. He ovat epävarmoja siitä, onko heillä ylipäätään mahdollisuus osallistua vapaaehtoiseen maanpuolustukseen tai muihin turvallisuuteen liittyviin tehtäviin.
– Tämänkin vuoksi tilaisuudet, joissa on mahdollista kysyä ja saada vastauksia suoraan asiantuntijoilta, ovat tärkeitä. Tästä mahdollisuudesta ihmiset ovat olleet hyvin kiitollisia.
Armeija-aika on mahdollisuus
Maahanmuuttajaperheissä on herättänyt kysymyksiä myös asevelvollisuus. Perheen nuoret saattavat saada kutsun kutsuntoihin, mutta vanhemmat eivät tiedä, mitä asevelvollisuus Suomessa käytännössä tarkoittaa. Varsinkin vanhemmilla ikäpolvilla saattaa olla mielikuva armeijasta sellaisena kuin se on ollut heidän lähtömaassaan. Mielikuvassa on vielä korjattavaa.
Jaff toteaa, että huomattava osa maahanmuuttajataustaisista nuorista lähtee maasta asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen, kun sopivaa työpaikkaa ei löydy Suomesta. Hänen mielestään tämä on maallemme suuri tappio. Nuorille armeija-aikana rakentuva yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden tunne ja sen leviäminen maahanmuuttajayhteisöissä saatetaan pahimmassa tapauksessa menettää maasta poistumisen myötä. Yhdistys on tämän vuoksi etsinyt yhteyttä myös aselevollisuuttaan päättäviin nuoriin pyrkimällä innostamaan heitä jatkokoulutuksiin puolustusvoimissa, yhdistyksen kouluttajina tai muissa tehtävissä. Jaff uskoo, että tällä tavoin nuoret voivat löytää itselleen polun integroitua vahvemmin suomalaiseen yhteiskuntaan. Kysymys on myös vahvemman luottamuksen rakentamisesta maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten välille nuoren sukupolven kautta.
Erityisen tärkeänä Jaff pitää juuri yhteenkuuluvuuden tunteen vahvistamista. Moni maahanmuuttajataustainen nuori etsii paikkaansa suomalaisessa yhteiskunnassa aivan samalla tavoin kuin kantasuomalaiset nuoretkin. Jaff kertoo olevansa huolissaan siitä, kuinka ilman yhteenkuuluvuuden tunnetta nuori voi ajautua vääränlaisiin yhteisöihin.
– Heille pitää olla jokin oma ryhmä rakennettuna. Kun tällainen hyvä polku löytyy, ei ole aikaa liittyä jengeihin. Saadaan ehkäistyä myös huumeiden käyttöä ja radikalisoitumista.
Lasten yhteenkuuluvuus rakennetaan vanhempien kautta
Työssä tärkeää on myös yhteistyö maahanmuuttajataustaisten nuorten vanhempien kanssa. Jaffin mukaan niin sanottu ensimmäinen maahan muuttanut sukupolvi tarvitsee yhä vieläkin enemmän selkeää tietoa suomalaisen yhteiskunnan toiminnassa omalla kielellään. Heille tätä tietoa ei alkuvaiheessa ollut riittävästi saatavilla. Suomen kielen oppiminen on toki tärkeää, mutta alkuvaiheessa tietoa tulisi olla saatavilla myös maahan tulijan omalla kielellä.
Jaff selventää asiaa esimerkillä lasten pelastusalan leiritoiminnasta. Leirit ovat toimintaa, jonka aikana lapset pääsevät tutustumaan pelastustoimen tehtäviin ja oppivat erilaisia yhteisöllisyyteen liittyviä taitoja. Toiminnassa panostetaan myös lasten henkisen hyvinvoinnin tukemista.
Leirit ovat olleet avoimia myös maahanmuuttajataustaisille lapsille, mutta mahdollisuutta on perheissä käytetty vähän, sillä leirien sisältöjä ja tavoitteita ei ole välttämättä ole ymmärretty. Jaff korostaa, että turvallisuus ja varautuminen koskevat kaikkia Suomessa asuvia, ja tähän ajatukseen tulee kasvattaa kaikkia suomalaisia jo lapsesta saakka.
– Jos tulee kriisi, olemme kaikki samassa väestönsuojassa. Meidän pitää kestää toisiamme ja auttaa toisiamme. Ja myös maahanmuuttajalapsille on tärkeää, että heille syntyy tunne, että minustakin voi tulla palomies. Se rakentaa yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Jaffin mukaan maahanmuuttajien mukaan ottaminen kokonaisturvallisuuden rakentamiseen on tärkeää yhteiskunnan näkökulmasta. Mikäli suuri joukko ihmisiä jää tämän rakentamisen tavoitteen ulkopuolelle, syntyy painetta myös viranomaisille. Sen vuoksi tieto tulee saada kaikkien ulottuville.
Jaff tiivistää kaiken perustana olevan luottamuksen. Luottamus ei kuitenkaan synny pelkästään sillä, että annamme ihmisille ohjeita ja kehotamme ihmisiä luottamaan. Luottamus syntyy kohtaamisista ja siitä, että asioita tehdään yhdessä.
Tarja Tapaninen
Haastattelu on yhdestoista Ajatuksia kokonaisturvallisuudesta -artikkelisarjassa, jossa haastatellaan eri alan asiantuntijoita heidän suhteestaan kokonaisturvallisuuden teemaan. Haastatteluja julkaistaan vuosien 2025 & 2026 aikana näillä sivuilla.