Pitkäjänteisyys vahvistaa talouden iskunkestävyyttä - pääjohtaja Olli Rehnin ajatuksia kokonaisturvallisuudesta

Haastattelimme Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehniä talouden suhteesta kokonaisturvallisuuteen. Rehn kiteyttää suhteen toteamalla, että talous ei ole erillinen turvallisuudesta, sillä ilman kestävää talouskehitystä myös kokonaisturvallisuus heikkenee.

Taloudellinen vakaus tukee yhteiskunnallista eheyttä. Vahva ja vakaa talous parantavat valtion kykyä rahoittaa puolustusta, sisäistä turvallisuutta ja kriisinkestävyyttä sekä kykyä tehdä pitkäjänteisiä investointeja esimerkiksi huoltovarmuuteen ja infrastruktuuriin.

Kotitalouksien varautumisen välillä on eroja

Suomalaisten kotitalouksien taloudellisen varautumisen Rehn sanoo olevan keskimäärin kohtuullisella tasolla, mutta toisaalta kotitalouksien välillä on eroja. Monilla kotitalouksilla on vain vähän taloudellista liikkumavaraa. Pienituloisten lisäksi tämä koskee myös keskituloisia velallisia.  

Huolta säästöjen tai pankkitalletusten kohtalosta kriisitilanteissa Rehn rauhoittelee muistuttamalla, että suomalaiseen pankkiin talletetut rahat on automaattisesti suojattu lakisääteisellä talletussuojajärjestelmällä, josta vastaa Rahoitusvakausvirasto. Hän antaa esimerkin:

–Jos pankki kohtaisi taloudellisia vaikeuksia ja ajautuisi maksukyvyttömäksi, Rahoitusvakausvirasto maksaisi talletetut varat takaisin seitsemän työpäivän kuluessa. Suoja kattaa enintään 100 000 euroa talletuksia tallettajaa kohden per pankki.

Erilliset maksujärjestelmät tuovat turvaa häiriötilanteissa

Maksujärjestelmät ovat yhteiskunnan verisuonisto, joten niistä on pidettävä erityisen hyvää huolta. Tilimaksut, korttimaksut ja käteinen ovat erillisiä järjestelmiä, joiden erillisyys lisää arjen varmuutta häiriötilanteissa. Erilliset järjestelmät tuovat kansalaisille turvaa häiriötilanteessa, kunhan muistaa olla tukeutumatta vain yhteen järjestelyyn. Jokaisella tulisi myös olla muutaman päivän tarpeita vastaava määrä käteistä käytössään.

–Suomen Pankin suositus pohjautuu siihen, että häiriötilanteissa käytössä tulisi olla kulutukseen sopivaa käteistä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pelkän euromääräisen mitoittamisen lisäksi tulisi huomioida, että kaupan vaihtorahatilanne saattaa häiriötilanteissa vaihdella.

Sopivat setelikoot muodostuvat luontevimmin, kun käteistä käyttää yhtenä maksutapana myös arjessa.

Leikkausten ja korotusten lisäksi tarvitaan myös rakenteellisia uudistuksia

Rehnin mielestä aikamme erilaisia uhkia on vaikeaa laittaa järjestykseen. Yksi iso kotimainen huoli on se, että heikko julkinen talous voi rajoittaa pitkäjänteisiä panostuksia tärkeisiin asioihin, kuten koulutukseen, joka puolestaan tukee talouden kasvua pidemmällä aikavälillä.

Sopeutustoimista huolimatta velkasuhteen ennustetaan kasvavan ja julkisen talouden alijäämät ovat suuria. Nykyisen hallituksen ja tulevien hallitusten keinovalikoima on laaja ja niihin kuuluvat menoleikkaukset, veronkorotukset ja kasvua tukevat rakenteelliset uudistukset.

–Kaikkiin liittyy sekä poliittisia että taloudellisia kompromisseja. Mutta painopisteen ei pidä olla vain menoleikkauksissa ja veronkorotuksissa, vaan pitää hakea myös kasvua tukevia rakenteellisia uudistuksia, jotka vahvistavat julkisen talouden kestävyyttä pysyvämmin.

Pitkäjänteinen sitoutuminen tärkeää

Suomen talouden tulevaisuutta Rehn pohtii toteamalla, että turbulentti 2020-luku on ollut Suomen taloudelle vaikea, ja ulkoiset tapahtumat ovat lykänneet talouden lähtöä kasvuun useaan kertaan.

–Emme kuitenkaan ole pelkästään meistä riippumattomien tapahtumien armoilla, vaan myös pitkäjänteisellä sitoutumisella tuottavuuteen, innovaatioihin ja talouden rakenteelliseen uudistamiseen voimme vaikuttaa talouden kasvun edellytyksiin ja iskunkestävyyteen.

Esimerkkinä pitkäjänteisestä sitoutumisesta Rehn nostaa esille vihreän siirtymän, joka on edennyt Suomessa pitkälle. Tämä on Rehnin mielestä energiakriisin keskellä tärkeää Suomen kriisinkestävyydelle ja kilpailukyvylle. Kun kasvutoimissakin noudatetaan vastaavaa pitkäjänteisyyttä, voi pidemmän aikavälin talouskasvun suhteen olla optimistinen.

Varautuminen on yhteistyötä

Viranomaiset ja yksityinen sektori tekevät rahoitussektorilla tiivistä varautumisyhteistyötä. Sen avulla varaudutaan muun muassa rahoituskriiseihin, maksujärjestelmien häiriöihin ja kyberuhkiin. Yhteistyöverkostossa toimivat muun muassa Suomen Pankki, Finanssivalvonta, Rahoitusvakausvirasto, ministeriöt, Huoltovarmuuskeskus, Kyberturvallisuuskeskus sekä lukuisat finanssialan toimijat.

Kolme vinkkiä kansalaisille

Suomalaisten oman talouden turvaamisen kannalta Rehn näkee tärkeänä, että lainanottajat mitoittavat lainamääränsä vastaamaan omaa luotonhoitokykyään ja varautuvat oman taloutensa riskeihin riittävillä puskureilla. Maksamisen varautumiseen Suomen Pankki on antanut kolme vinkkiä:

1. Kannattaa avata tili toiseenkin pankkiin ja aktivoida sen käyttö.

2. On järkevää ottaa käyttöön pikamaksusovellus.

3. Lisäksi kannattaa varata käteistä kotiin muutaman päivän tarpeisiin.