Luotettava tieto kriisien keskellä – Ylen Kaj Backman kokonaisturvallisuuden ytimessä

Kaj Backman on työskennellyt Yleisradiossa lähes 25 vuoden ajan. Suurimman osan urastaan hän on toiminut uutisten ja ajankohtaissisältöjen parissa, ja viimeisten noin 15 vuoden ajan hänen työhönsä on kuulunut yhä vahvemmin varautuminen, valmius ja huoltovarmuus. Tällä hetkellä Backman vastaa Yle Uutiset ja urheilu -yksikössä huollosta ja toimintavarmuudesta. Käytännössä tämä tarkoittaa Ylen kyvykkyyden kehittämistä toimia häiriötilanteissa, kriiseissä ja poikkeusoloissa – tilanteissa, joissa luotettavan tiedon merkitys korostuu koko yhteiskunnan näkökulmasta.

Varautuminen ei ole Ylessä erillinen toiminto

Backmanin mukaan Ylen varautumista ei voi ymmärtää tarkastelemalla sitä yksittäisinä suunnitelmina tai toimenpiteinä. Yleisradiolaki velvoittaa Ylen jatkamaan toimintaansa kaikissa olosuhteissa, ja tästä syystä varautuminen on alusta alkaen ollut osa organisaation perustehtävää ja arkea.

Vaikka viime vuosien turvallisuuspoliittinen kehitys on nostanut varautumisen näkyvämmin julkiseen keskusteluun, Ylessä kyse ei ole äkillisestä suunnanmuutoksesta, toteaa Backman. Pikemminkin kyse on pitkään rakennetusta toimintamallista, jota nyt kehitetään edelleen vastaamaan muuttuvaa toimintaympäristöä. Aseellisista konflikteista ja vakavista häiriöistä puhutaan avoimemmin kuin aikaisemmin, mutta itse varautumistyö nojaa pitkälle jatkumoon.

Varautuminen on kuitenkin myös resurssointikysymys. Varautumisen kustannuksia on Backmanin mukaan  vaikea yksilöidä, koska se on niin tiiviisti sidoksissa Ylen päivittäiseen toimintaan:
– Varautuminen ei ole erillinen budjettirivi, vaan tapa tehdä työtä, tarkentaa Backman.
Tämä tekee varautumisesta samalla sekä vahvuuden että haasteen: toisaalta se on aidosti osa kaikkea tekemistä, toisaalta sen merkitys ja resurssitarpeet voivat jäädä näkymättömiksi, etenkin taloudellisesti tiukkoina aikoina.

Harjoittelu on Ylen varautumisen selkäranka

Yksi Ylen varautumisen keskeisistä vahvuuksista on Backmanin mukaan harjoittelu. Harjoitukset eivät ole poikkeuksia, vaan osa normaalia viikkorytmiä eri puolilla organisaatiota. Harjoitukset vaihtelevat pienistä, nopeasti toteutettavista simulaatioista laajoihin valtakunnallisiin harjoituksiin, joissa on mukana satoja Ylen työntekijöitä ja ulkoisia kumppaneita.

Harjoittelussa testataan organisaation kykyä toimia tilanteissa, joissa tutut tilat, välineet tai järjestelmät eivät ole käytettävissä. Samalla vahvistetaan henkilöstön osaamista ja luodaan varmuutta toimia poikkeavissa olosuhteissa.

Viime vuosina Ylessä on havaittu myös henkilöstön kasvava kiinnostus varautumista kohtaan. Halukkuus harjoitella ja osallistua kertoo siitä, että varautumisen merkitys ymmärretään aiempaa laajemmin osaksi Ylen yhteiskunnallista tehtävää.

– Valmius ja varautumiset asiat ovat aina olleet osa sitä meidän tekemistä, meidän henkilöstön DNAta, kuvailee Backman.

Riippumaton journalismi on kriisitilanteissa erityisen tärkeää

Ylen roolia kokonaisturvallisuudessa ei voi irrottaa riippumattomasta journalismista. Backman korostaa, että uutistyön perusperiaatteet eivät muutu olosuhteiden mukaan. Riippumattomuus, tarkistettu tieto ja toimituksellinen autonomia ovat voimassa aina, niin normaalioloissa kuin myös poikkeusoloissa.

Vaikka Ylen lakisääteisiin tehtäviin kuuluukin välittää viranomaistiedotteita, ei Yle ole viranomaisten viestinnän jatke, vaan itsenäinen journalistinen toimija myös kriisissä. Juuri tämä riippumattomuus tekee Ylestä luotettavan tiedon välittäjän silloin, kun epävarmuus ja tiedontarve ovat suurimmillaan.

– Riippumattomasta, tarkistetusta tiedosta ei tingitä koskaan – se on journalistisen toiminnan ydin kaikissa olosuhteissa, painottaa Backman.

Kaksi rinnakkaista tehtävää: tieto ja henkinen kriisinkestävyys

Kriisitilanteessa yhteiskunnan tarpeet eivät rajoitu faktoihin ja uutisiin. Ihmiset tarvitsevat myös sisältöjä, jotka tukevat henkistä kriisinkestävyyttä ja ylläpitävät yhteisöllisyyttä. Tämän vuoksi Ylen varautuminen koskee koko sisältötarjontaa, ei vain uutisia.

Lasten turvalliset sisällöt, kulttuuri, urheilu ja jopa viihde ovat osa kokonaisuutta, jolla tuetaan yhteiskunnan kykyä kestää poikkeuksellisia tilanteita. Näillä sisällöillä on tärkeä rooli ”normaalisuuden” ja jatkuvuuden tunteen ylläpitämisessä – myös silloin, kun ympäröivä todellisuus on epävarma.

Informaatiovaikuttaminen ja tekoäly muuttavat toimintaympäristöä

Mediaympäristön murros haastaa perinteistä uutistoimintaa. Nuorten mediankäyttö painottuu yhä enemmän alustoille, joiden toimintaa ohjaavat algoritmit eivät perustu journalismin eettisiin periaatteisiin. Samalla tekoäly mahdollistaa yhä uskottavampien väärennösten tuottamisen.

Backmanin mukaan Ylessä tähän vastataan kehittämällä sekä journalistista perustyötä että erikoistunutta osaamista, kuten faktantarkistukseen ja sisällön verifiointiin keskittyviä toimintamalleja. Luotettavan tiedon merkitys korostuu ympäristössä, jossa valheellinen tai harhaanjohtava sisältö leviää nopeasti.

Yle osana suomalaista kokonaisturvallisuutta

Backman kiteyttää Ylen roolin kokonaisturvallisuudessa ennen kaikkea luottamukseen. Yle toimii kanavana, joka välittää päättäjien päätökset kansalaisille ja kansalaisten kokemukset takaisin päätöksentekoon – kaikissa olosuhteissa:

–Yle on kiinteä osa Suomen kokonaisturvallisuutta. Tämä korostuu erityisesti silloin, kun muut tiedonlähteet horjuvat, tarkentaa Backman.

Juuri tämä kaksisuuntainen, riippumaton ja luotettava tiedonvälitys tekee Ylestä kriittisen toimijan yhteiskunnan kriisinkestävyyden kannalta.

Pia Viklund