Kokonaisturvallisuudesta puhuttaessa katse kääntyy usein puolustukseen, huoltovarmuuteen ja kriisinkestävyyteen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtaja Mika Salminen muistuttaa kuitenkin, että turvallisuuden kaikkein syvin perusta liittyy ihmisten, ja erityisesti nuorten kokemukseen tulevaisuudesta.
– Yhteiskunta on olemassa sitä varten, että nuorilla sukupolvilla olisi hyvä elämä edessään. Kaikki se työ, jota nyt teemme, on viime kädessä sitä varten, Salminen toteaa.
Kokonaisturvallisuus on muutakin kuin varautumista kriiseihin
Suomalaisessa kokonaisturvallisuuden mallissa turvallisuus ymmärretään laajana kokonaisuutena. Sotilaallisen puolustuksen ohella keskiössä ovat arjen turvallisuus, toimeentulo, terveys, ympäristön puhtaus ja luottamus yhteiskunnan toimivuuteen.
– Turvallisuudentunne syntyy siitä, ettei tarvitse pelätä arjessa: että vesi on puhdasta, ruoka turvallista, puhdasta ilmaa hengitettävänä ja että yhteiskunta toimii ihmisiä varten, Salminen kuvaa.
Pohjoismaisen yhteiskuntamallin vahvuus on hänen mukaansa juuri luottamus; luottamus siihen, että järjestelmät ovat olemassa kaikkia varten, eivät vain harvojen etua palvellakseen.
Maailman epävarmuus heijastuu nuorten tulevaisuuskuviin
Viime vuodet ovat ravistelleet turvallisuuden tunnetta monella tasolla. Euroopan turvallisuustilanne, Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja kansainvälisen politiikan jännitteet näkyvät myös suomalaisten nuorten ajattelussa.
THL:n tutkimusten mukaan merkittävä osa nuorista kokee epävarmuutta omasta tulevaisuudestaan.
– Tutkimuksemme on osoittanut että merkittävällä osalla, jopa usealla kymmenellä prosentilla, nuorista on tunne, etteivät he näe omaa paikkaansa tulevaisuudessa. Se on huolestuttavaa, koska näköalattomuus voi johtaa vastakkainasetteluun ja pahimmillaan yhteiskunnalliseen eriytymiseen,” Salminen sanoo
Hän korostaa, että nuorten tulevaisuudesta leikkaaminen on lyhytnäköistä politiikkaa:
– Jos jostakin joudutaan säästämään, nuorten tulevaisuus on viimeinen paikka, josta se kannattaa tehdä.
Pitkäjänteinen optimismi ja yhteiskunnan vastuu
Huolista huolimatta Salminen suhtautuu tulevaisuuteen maltillisen optimistisesti. Historia osoittaa, että kriisit tulevat ja menevät aaltoliikkeen tavoin.
– Maailmassa on ollut pitkiä jaksoja, jolloin kehitys on ollut myönteistä. Nyt eletään vaikeampaa vaihetta, mutta se ei kestä ikuisesti. Olen varma, että suunta kääntyy, hän toteaa.
Ratkaisevaa on Salmisen mielestä kyky tarttua haasteisiin, oli kyse puolustuksesta, taloudesta, koulutuksesta tai sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta.
Arjen valinnat, hyvinvointi ja turvallisuus
Turvallisuus rakentuu myös arjen elämäntavoista. Suomessa mahdollisuudet liikkumiseen, harrastuksiin ja luonnossa olemiseen ovat poikkeuksellisen hyvät.
– Luonnolla on tutkitusti suuri vaikutus hyvinvointiin. Harvassa maassa asiat ovat tässä suhteessa paremmin kuin Suomessa, Salminen toteaa.
Haasteeksi hän näkee sen, että arki on monin tavoin “liian helppoa” – ruutujen ääreen on helppo jäädä. Sosiaalinen media ei itsessään ole ongelma, mutta liiallisena se voi kuormittaa mielenterveyttä.
– Tässä aikuisilla on myös peiliin katsomisen paikka. Hyvä esimerkki on tärkeä.
Algoritmit, some ja yhteiskunnan vastuu
Nuorten medialukutaidosta puhuttaessa Salminen kyseenalaistaa koko käsitteen.
– Nuoret ovat somen todellisia asiantuntijoita. Haaste ei ole niinkään medialukutaito, vaan ymmärrys siitä, miten algoritmit ohjaavat sisältöjä, hän sanoo.
Algoritmit voivat ohjata käyttäjiä yhä kapeampiin sisältökupliin, myös haitallisiin suuntiin. Yritykset toimivat luonnollisesti oman etunsa mukaisesti, joten yhteiskunnan tehtävä on huolehtia siitä, etteivät nämä mekanismit vahingoista ihmisten hyvinvointia. Tämä koskee Salmisen mukaan erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia nuoria. Hän näkeekin, että näiden asioiden osalta olisi tarve vahvemmalle EU-tason sääntelylle.
Kokonaisturvallisuus on myös sosiaalista oikeudenmukaisuutta
Kokonaisturvallisuus kytkeytyy Salmisen mukaan myös tiiviisti sosiaalipolitiikkaan ja väestön hyvinvointiin. Hän nostaa esimerkiksi alkoholin saatavuuden, jolla on edelleen merkittäviä vaikutuksia perheisiin ja lasten kasvuympäristöihin.
– Alkoholi on yhä suurin yksittäinen sosiaalisten ongelmien aiheuttaja Suomessa. Tässäkin kysymyksessä yhteiskunnallisen vastuun pitäisi mennä taloudellisten intressien edelle, hän toteaa.
Viesti nuorille: Suomi on edelleen turvallinen ja hyvä maa kasvaa
Nuorten tulevaisuudenusko ei synny tyhjästä. Se rakentuu turvallisesta arjesta, toimivista palveluista, koulutuksesta, oikeudenmukaisuudesta ja kokemuksesta, että yhteiskunta välittää. Ilman toivoa ei ole turvallisuutta, eikä ilman nuoria ole tulevaisuutta. Salminen kannustaa nuoria keskittymään omaan arkeensa, oppimiseen ja hyvinvointiin. Kaikkea maailman epävarmuutta ei tarvitse kantaa harteillaan.
Entä mitä Salminen sanoisi tänä päivänä yläasteikäiselle nuorelle, joka pohtii tulevaisuuttaan?
– Suomi on edelleen hyvin turvallinen maa. Meillä on vahva koulutusjärjestelmä ja mahdollisuuksia edetä riippumatta taustasta. Koulutus on sijoitus tulevaisuuteen, ja sen avulla omaa elämää voi hallita paremmin, hän painottaa.
Pia Viklund