Kuopiossa järjestetty Kokonaisturvallisuutta lenkkipolulta avaruuteen -foorumi kokosi yhteen turvallisuuden, hyvinvoinnin, median, elinkeinoelämän ja kansainvälisen varautumispolitiikan asiantuntijat pohtimaan, mitä kriisinkestävyys merkitsee suomalaisessa arjessa ja millaisia ratkaisuja tarvitaan tulevaisuuden haasteisiin. Foorumi keräsi Kuopion Musiikkikeskuksen Kamarimusiikkisalin äärimmilleen täyteen osallistujia.  

Kuopiolla pitkä historia varautumisessa

Kuopiossa on kehitetty väestönsuojelua jo 1930-luvulla. Avauspuheenvuorossaan Kuopion kaupunginjohtaja Soile Lahti kertoi kuinka esimerkiksi vuoden 1935 viisipäiväiset väestönsuojelupäivät olivat aikansa mittakaavassa merkittävä ponnistus. Tämä perintö näkyy edelleen. Siitä esimerkkinä on vuonna 2024 valmistunut kaksikäyttöväestösuoja Savilahden Luola, joka on Pohjois-Euroopan modernein kallioväestönsuoja. Savilahden alueelle on valmistelussa vuoden 2026 syksylle paikallissuojautumisharjoitus, jonka näyttämönä Luola toimii. Luolaan tullaan siirtämään alueelta noin 1000 ihmistä, joista osa viettää suojassa myös yön.

Taloudellinen ja yhteiskunnallinen varautuminen kietoutuvat toisiinsa

Kansainvälinen toimintaympäristö on tehnyt selväksi, että taloudellinen turvallisuus on yhä enemmän osa kokonaisturvallisuutta. Suurlähettiläs Pasi-Heikki Vaaranmaa Suomen OECD:n pysyvästä edustustosta korosti puheenvuorossaan taloudellisen turvallisuuden kytkeytyvän yhä tiukemmin globaaleihin toimitusketjuihin, energiaan, investointeihin ja digitaaliseen infrastruktuuriin. Ratkaisut löytyvät hänen mukaansa monipuolisista kansainvälisistä kumppanuuksista, kyberturvan vahvistamisesta ja avoimuuden sekä riskienhallinnan oikeasta tasapainosta.

Euroopan unioni rakentaa parhaillaan varautumisunionia, jonka taustalla näkyy vahvasti suomalainen ajattelutapa.  Ville Korhonen Euroopan komissiosta kuvasi, miten vuonna 2025 käynnistyneen strategian toimeenpano etenee ja miten jäsenvaltioiden ääntä kuullaan prosessin jokaisessa vaiheessa. Kun toimet on viety käytäntöön, kokonaisturvallisuusajattelu laajenee Euroopan-laajuiseksi normiksi.

Hyvinvointi suomalaisen turvallisuuden perusta

Foorumissa korostui ajatus, että turvallisuus alkaa ihmisistä ja heidän arjestaan. THL:n pääjohtaja Mika Salminen muistutti kuulijoita, että ihmisen turvallisuuden tunne syntyy luottamuksesta ja kokemuksesta, ettei hän jää avun tarpeessa yksin.” Olemme yhdessä rakentaneet toimivan hyvinvointiyhteiskunnan – monella mittarilla yhden maailman parhaista​. Meidän täytyy silti varmistaa, että tilanne ei huonone tulevaisuudessa. Tämä vaatii kokonaisvaltaista pitkän ajan politiikkaa pikaratkaisujen sijaan” kiteytti Salminen.

Yhteinen turvallisuutemme alkaa lapsista ja nuorista

Joka viides suomalainen on lapsi, ja kriisitilanteissa lapset ovat erityisen haavoittuvia. Pelastakaa Lapset ry:n asiantuntija Anna Salmenhaara avasi, miten lapsiystävälliset tilat tukevat lasten selviytymistä ja tarjoavat turvallisia rutiineja poikkeusoloissa. Lapsiystävällinen tila -toiminta on Pelastakaa Lapset ry:n ja muiden kansainvälisten humanitääristen toimijoiden käyttämä malli. Lapsiystävällisissä tiloissa lapset saavat olla lapsia ja osallistua erilaisiin aktiviteetteihin, kuten leikkiin, pelaamiseen ja askarteluun turvallisten aikuisten ohjauksessa.  Suomessa tiloja on tällä hetkellä vastaanottokeskuksissa Salossa, Oulussa, Turussa ja Helsingissä.

Foorumissa palkittu nuorten videokilpailun voittajateos Silence Between toi puhuttelevan näkökulman psyykkiseen turvallisuuteen ja nuorten yksinäisyyden kokemukseen. Tekijät Ashish Karki ja Lari Holappa onnistuivat rakentamaan visuaalisesti vahvan tulkinnan teemasta, joka kosketti yleisöä laajasti. Itse kilpailu oli osa Savonia-ammattikorkeakoulun muotoilun Master Classia, jota ohjasi syksyllä kolmen viikon ajan italialainen kansainvälisesti palkittu dokumenttikuvaaja ja yliopistonlehtori Laura Liverani. 

Hyvinvointiin vahvasti vaikuttava lasten liikunta muuttuu usein tavoitteelliseksi urheiluksi siinä vaiheessa, kun siirrytään lapsuudesta nuoruuteen. Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala toi esiin tarpeen uusille matalan kynnyksen ”harrastelemisen” muodoille, jotta nuorten arkiliikunta ei katoaisi.

Media, luottamus ja demokratian infrastruktuuri

Uusi Juttu -median päätoimittaja Olli Seuri nosti viestinnän roolista esiin tosiasian, että disinformaation tulva ei ole taistelu, joka tulisi voittaa. Kyse on globaaleista ilmiöistä ja kehityskuluista, joista Suomi ole muusta maailmasta erillään. Toisaalta Suomi on ollut vuosia median luottamuksessa maailman huippua (Reuters Institute: Digital News Report), ja kaikissa Pohjoismaissa on pitkä perinne sananvapauden ja kansalaisten viestinnällisten oikeuksien kunnioittamisessa. Ymmärrämme vapauden positiivisena. Siitä pidetään jatkossa kiinni pitämällä mediakenttä elinvoimaisena​ ja monipuolisena, vahvistamalla omaa demokratiainfrastruktuuria, tukemalla yksilöiden valmiuksia sekä suojelemalla pohjoismaista sananvapauden mallia.

Puolustuskyky ja yhteiskunnan kriittiset toiminnot

Sotilaallisen turvallisuuden näkökulmassa korostui se, että ilmapuolustus suojaa koko yhteiskunnan kriittistä toimintaa. Kenraalimajuri (res.) Juha-Pekka ”JP” Keränen totesi puheenvuorossaan kaluston uudistamisen ja kerroksellisen ilmapuolustuksen olevan välttämättömiä uuden uhkaympäristön vuoksi. Näiden kehittäminen tähtää koko yhteiskunnan kriittisten toimintojen suojaamiseen.

Huoltovarmuus syntyy maassa ja vahvistuu avaruudessa

Suomalaisen elintarvikehuollon arki on mittakaavaltaan valtavaa. Pelkästään Valio tekee päivittäin 6 500 asiakaskäyntiä ja toimittaa jopa kaksi miljoonaa kiloa tuotteita ympäri maan. Tämä näkymätön logistiikkaverkosto on yksi kokonaisturvallisuuden selkärangoista.

Valiolla huoltovarmuus rakentuu järjestelmällisestä jatkuvuuden suunnittelusta, toistuvasta harjoittelusta ja selkeästä johtamisesta, kertoi johtaja Juha Penttilä. Yhtä tärkeää on se, että yritys toimii tiiviissä yhteistyössä muiden elintarvikehuollon ja logistiikan toimijoiden kanssa verkostossa varmistaen, että suomalaisilla on ruokaa pöydässä myös poikkeusoloissa.

Tulevaisuuden kriisivarautumista tarkasteltiin myös avaruuden näkökulmasta. ESA:n Hanna-Miina Sihvonen kuvasi satelliittien roolia luonnonkatastrofien, kyberuhkien ja muiden kriisien seurannassa sekä tulevia Space Resilience -solmuja, jotka mahdollistavat avaruudesta saatavan tiedon jakamisen ja hyödyntämisen entistä laajemmin.

Musiikin voima virkisti myös yleisön  

Elämä ei ole pelkkää bluesia, vaan sen kuten minä tahansa musiikin eheyttävä voima on suuri. Maailman parhaisiin blueskitaristeihin lukeutuva laulaja ja lauluntekijä Erja Lyytinen osoitti sen foorumissa kertomalla omasta matkastaan muusikoksi. Pitkän päivän päätteeksi hän piristi yleisöä loistavalla kitaroinnillaan ja sai myös kuulijat yhtymään lauluun.    

Foorumi osoitti, että kokonaisturvallisuus ei ole yksinomaan viranomaisten asia. Se on arkea, hyvinvointia, tiedon luotettavuutta, talouden ja infrastruktuurin toimivuutta ja tulevaisuudessa myös avaruuteen perustuvaa varautumista. Samalla se on yhteistyötä paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Hankejohtaja Pia Viklund perusteli, että juuri tätä varten rakentuu Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskus. Sen tehtävä on yhdistää suomalainen osaaminen, tuoda yhteen tieto, kokemus ja innovaatiot, ja tukea kansallista kriisinkestävyyttä entistä vahvemmin.

Lämmin kiitos kaikille osallistujille!

Lisää tunnelmia päivästä sekä materiaalia puhujien esityksistä löytyy lähiaikoina osoitteesta https://kokonaisturvallisuudenosaamiskeskus.fi/